Siirry pääsisältöön

Kestävän kehityksen kuntapolitiikkaa

Kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana kuntavaaleissa 1996 Seinäjoella, oli silloin jo yksi teemoistani kestävä kehitys. Ajassa on menty 25 vuotta eteenpäin, mutta kestävä kehitys on edelleen kärkiteemoja. Muistan kyllä 1990-luvun alussa Seinäjoella olleeni jokseenkin "outolintu", kun ajoin hanakasti mm.häkkikanaloita kieltävää direktiiviä ja vaadin kauppoihin pesuaineisiin täyttömahdollisuutta, jotta muovijätettä syntyisi vähemmän. No, häkkikanalat kieltävä direktiivi säädettiin EU:ssa 1999 ja direktiivi astui voimaan 2012. Edelleenkään en voi kauppareissulla täyttää pesuainepurkkeja täyttöastioista, mutta vähemmän jätettä sisältöä täyttöpakkauksia on saatavissa ja pakkausmateriaaleissa on siirrytty mm.kierrätysmateriaaleihin. Ilmastomuutoksesta nuoret puhuivat myös tuolloin 1990-luvulla, mutta taisivat silloin keski-ikäiset sedät meille tyttösille vain naureskella... Sitä tässä mietin, että onko se edelleen niin... 

Tänä päivänä Yk:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 antaa hyvän pohjan ja rungon myös aivan ruohonjuuritason työhön kuntapolitiikkaan. Agenda 2030 taustalla on Yk:n vuosituhattavoitteet vuodelta 2000. Vuosituhattavoitteilla havaittiin kuinka suuri vaikutus köyhyyden poistamisella on ilmastomuutokseen. Myös tyttöjen ja naisten koulutuksen ja työllisyyden vaikutukset ilmastomuutoksen hillitsemiseen on merkittävä. Agenda 2030 toimenpideohjelma ja tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan niin paikallishallintoa, yksityissektoria kuin kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista. Ensisijainen toimeenpanovastuu on valtioilla. Myös jokainen Suomen kunta on velvoitettu tavoitteisiin omalta osaltaan.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Lähde YK-liitto

Kestävän kehityksen kuntapolitiikka tarkoittaa mielestäni ennenkaikkea sitä, että luovumme kertakäyttöpolitiikasta. Emme tee päätöksiä vain tälle vuodelle tai tälle vaalikaudelle. Päätöksiä tulee tehdä mahdollisimman pitkällä tähtäimelle - kestävästi. 

Kunnan hankinnoissa tulee kokonaisuudessaan huomioida mahdollisimman kestävät ja ilmastoystävälliset ratkaisut. Myös kaavoitus on keskiössä, kun rakennetaan kestävän kehityksen kuntaa. Elämänkaarirakentaminen tukee vahvasti kestävää asuntopolitiikkaa. 

Lapset ja nuoret tulee ottaa jatkossa vahvemmin mukaan kunnan tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. Nuorilla on uskallusta nähdä asioita toisin - ja sitä näkemystä me tarvitsemme, jotta voimme rakentaa kestävän kehityksen kuntapolitiikkaa, myös Valkeakoskella.  




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PUHUTAAN ARKEA

Tässä kunnallisvaalien ehdokashankinnan alla, olen törmännyt monesti siihen pelkoon, että... "Em minä osaa sellaisista asioista päättää, kun en ymmärräkään mitä ne puhuu." "Mulle se politiikka on niin vierasta, että tuskin osaisin siellä mitään sanoakaan." "Enhän minä edes ymmärrä mitä ne tarkoittaa, kun ne puhuu sitä politiikkaa." Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.  Politiikka on katuvaloja, yritystontteja, lasten päivähoitoa eli varhaiskasvatusta. Se on nuorisotiloja, tehostettua palveluasumista, terveyskeskusmaksuja ja liikuntapaikkojen kunnossapitoa. Se on katujen hiekoitusta, päihdekuntoutusta, uusien asuinalueiden kaavoitusta. Se on arkea. Hyvin harvoin politiikka on juhlaa.  Politiikassa pitäisi puhua arkea - kieltä, jota me jokainen ymmärtäisimme. Ei niin, että lausehirviöiden taakke kätkeytyy päätös, jonka merkitystä kukaan ei ymmärrä ensilukemalla.  Tässä blogissa tulen kirjoittamaan kestävän kehityksen kuntapolitiikasta, tasavertaisuud

Tarve tulla kuulluksi

Pidimme oman ydintukiryhmäni kanssa Ystävänpäivän alla talkoot. Jaoimme upeassa talvisäässä vajaa 1000 kappaletta Ystävänpäiväkortteja oman asuinalueeni asukkaille. Kortissa Ystävänpäivätoivotuksen lisäksi kerroin ehdokkuudestani ja annoin yhteystietoni ja kehotin naapurustoa pitämään yhteyttä.  Yllätykseni oli suuri, kun jo korttienjakoiltana sain ensimmäisen kannustusviestin läheisestä kerrostalosta. Seuravaana aamuna soitti "Pirkko" parin korttelin päästä ja kiitti kortista. Kertoi, että oli iloinen, kun nyt tietää, että lähellä asuu ehdokas, joka haluaa kuunnella ihmisiä. Olen ollut hämmentynyt ja suunnattoman kiitollinen näistä puheluista ja viesteistä, joita olen saanut.  Yksi on käynyt tässä ajassa selväksi - ihmisillä on valtava tarve tulla kuulluksi. Moni on viettänyt karantteenissa kotona pitkiä aikoja yksin pohtien, miettien, aatostellen maailman menoa. Jokaisella on paljon asiaa. Kotona yksin ollessa sitä on ehtinyt huomaamaan paljon asioita, joihin pitäisi saada

Päivän luku 90 - ja sitten tuulta päin!

Tuli aikaa pohtia vaalikampanjaan uusia lisäsävyjä. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että terveysturvallisuus edellä mennään ja vaalit siirtyivät kesään. Uusi vaalipäivä on siis 13.6.2021 ja tänään siihen on nyt 90 päivää.  Kun aloitin vaalikampanjan 100 päivää ennen kuntavaaleja - tammikuun alussa - en ajatellut, että aamukampa alkaisi alusta. Mutta, emme jää surkuttelemaan, emme jää tuleen makaamaan, vaan menemme tuulta päin. Otin viime viikon aikaa pohtia omaa kampanjaa hieman uudesta valosta ja lisäsävyillä.  Olen käynyt tutustumismatkalla TikTokin maailmassa ja lähtenyt kokeilemaan, että miltä videoitten tekeminen sinne tuntuu ja myöskin sitä, että minkälaisen vastaanoton videot siellä saa.  Sain hyviä vinkkejä Saara Pokilta - kiitos, kiitos, kiitos - ja pakko myöntää, että olen aika innoissani. TikTok on kanavana valikampanjointiin kuitenkin varsin uusi, eikä juurikaan ole vielä kokemuksia sen toimivuudesta poliittisen sisällön suhteen.  Tein muutamia ryhmistä poistumisia Fac